Kymppilinja - Toivo.
"Tunteet niinki väärä ihmist kohtaan onkse mahdollista"
Niin, onko se mahdollista? On se. En edes tiedä itse omia ajatuksiani nyt. Haluaisin kirjoittaa, mutta en tiedä mitä ajattelen. Paljon pyörii päässä. Rakkaus ahdistaa. Miksi rakastun vääriin ihmisiin? Miksi kiinnyn niihin, joita en voi koskaan saada? Tunnen itseni aivan toivottomaksi.Välitän ihmisestä, jonka kanssa tiedän ettei suhde koskaan toimisi. Olen vasta sanonut rakastavani rakkautta. Nyt tuntuu, että vihaan koko sanaa.
"Et seisot vierellä ja pidät mua kädestä
Ku aidat vihdoin rikotaan ja samal puolel kävellään"
Välitän ihmisestä, joka on aivan mahdoton ajatus. Tunteeni ovat aivan sekaisin. En tiedä mitä ajatella. Haluan, mutta en pysty. Haluan, mutta en saa. Yritän kieltää tunteet itseltäni. Turhaan.
"Ja sillon ku seinät on kaatumassa päälle
Mä toivon että sinä oot auttamas eikä lääkkeet "
Tarvitsen jonkun tueksi. On minulla ystävät, mutta se ei aina riitä. Haluan enemmän. Haluan rakkauden. Tuntea taas ne perhoset vatsassa kun suutelee ihmistä, jota oikeasti rakastaa. Sen lämmön kun halaa. Mutta missä se kaikki on? Kadonnut...
Pelkään romahtamista. Mutta yritän pysyä vahvana. En halua palata takaisin osastolle, koska tuntisin taas pettäneeni muut ja itseni. En tiedä enää elämäni suuntaa. Eteenpäin tietenkin, mutta minne? Jotain puuttuu minusta. Ja se on sydämeni. Eräs vei sen mukanaan. Enkä tiedä saanko sitä koskaan takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti