Mä en pääse irti, mä oon koukussa

Päivän biisi: Cheek - Koukussa


Ei, kyseessä ei ole huumekoukku niinkuin ensinksi voisi kuvitella. Riippuvainen kun voi olla niin monesta asiasta. Omalle osalleni on osunut alkoholi ja lääkkeet ja nyt aion avoimesti kertoa tästä elämäni suurimmasta taistelusta itseäni ja ongelmaani vastaan.

Suvussani on aina ollut alkoholismia ja periytyvänä sairautena(?) olen saanut sen myös omaan niskaan. Kun 13-vuotiaana aloitin juomisen, on alkoholin käyttö lisääntynyt kokoajan. Nyt, 19-vuotiaanaa, voisin sanoa homman riistäytyneen käsistä. On vaikea istua viikonloppuisin kotona kun voisit olla baarissa juomassa. Suurimman osan tämän päivän kavereista ja ystävistä olenkin tavannut yöelämässä. Vähän juoneena, tutustun ihmisiin paremmin. Estot katoavat.


N. vuosi sitten kun olin täyttänyt 18, alkoi puolen vuoden putki, jolloin pyörin baareissa joka viikonloppu. Joskus jopa neljä kertaa viikossa. Jossain vaiheessa tuli hetki, kun alkoholi ei enää riittänyt. Halusin jotain lisää. Niinpä siirryin seuraavalla asteelle ja otin mukaan lääkkeet. Alkoi leikki omalla hengellä...
Niin moni yritti auttaa, yritti saada minut lopettamaan. Tunnen menettäneeni niin paljon sekoilujeni vuoksi. Kadun syvästi, että koskaan edes aloitin... Mutta vaikka kadun ja haluaisin pysyä tavastani erossa, siitä on tullut jo niin iso ongelma, että irti pääseminen tuntuu mahdottomalta.

Juteltuani lääkärin kanssa viikonloppuna, minulla epäiltiin olevan psykoosin alkuoireita. Kiitos runsaan alkoholin käytön. Se sai miettimään. Haluanko pilata loppuelämäni näin nuorena? Pilata mahdollisuudet normaaliin elämään. En halua luopua hauskoista baari-illoista ystävien kanssa, mutta haluan oppia pitämään itseni aisoissa. Siihen kukaan ei kuitenkaan pysty yksin. Tarvitaan taas rakkaita läheisiä auttamaan. Ja toivon, että he jaksavat olla mukana kaikissa ongelmissani. Yksin taistelu on aina raskasta.

"Tarviin mun annoksen, tarviin sen päivittäin et voinu arvaa että koskaan koukkuun jäisin näin
se täyttää tyhjiön, poistattaa tarpeen, mut vaan hetkeks, et voi saada tarpeeks"